Flanelsin miehet ja naiset pitivät vappuaattona yhteiset päättäjäiset, jossa jaettiin tukku tunnustuksia. Mvp-palkinnot ja Charlie Trophy jaetaan vasta heinäkuun vuosikokouksessa.

Kummankin joukkueen kausi päättyi iloisesti sarjanousuun. Seuran valmennus- ja kilpavastaava Jukka Huikko muistutti pitkästyttävässä puheessaan, että seura tarvitsee jatkossa entistä enemmän ohjaajia, valmentajia, toimihenkilöitä ym. taustavoimia mukaan seuratyöhön. Hän kannusti erityisesti mies- ja naispelaajia tarttumaan tähän haasteeseen.

Palkitut perusteluineen

Naisten pistepörssin voittaja
Pia Salmio (kuvassa)
Sysmästä Flanelsin rinkiin liittynyt Pia osoittautui nopeasti selkeäksi vahvistukseksi joukkueelle. Pisteitä syntyi tasaisesti läpi kauden ja kokeneena pelaajana toi myös johtajuutta joukkueeseen. Sisäisen pistepörssin ykkössija irtosi tehoin 9 maalia ja 20 tehopistettä, mikä oikeutti 3. sijaan koko sarjan pörssissä.

Miesten pistepörssin voittaja
Kari Kuurne
Oikea käsi alhaalla pelaava maalipyssy teki 17 maalia ja yhteensä 28 pistettä runkosarjassa pelaten pelasi muutoinkin ehjän kauden kapteeni Arto Vainiomäen rinnalla. Pistemäärä oikeutti 8. sijaan sarjan pistepörssissä. Erityisen pelottava ”Köpä” oli ylivoimalla ja erikoistilanteissa rightin kudin ansiostaan.

Vuoden tulokas
Sanni Tonteri
Sannilla on takanaan ikään nähden pitkä ja menestyksekäs ura jalkapallossa, mutta nyt hän päätti kokeilla salibandyä. Laji oli tuttua harrastemielessä. Sannin erinomainen fyysinen kunto ja ominaisuudet sekä erityisesti positiivinen asenne sävähdyttivät heti alussa. Kevätkaudella Sanni yltyi hurjaan pisteputkeen, mikä oikeutti lopulta joukkueen toiseksi ja sarjan viidenneksi parhaaseen saldoon 12 maalia ja 17 tehopistettä.

Vuoden kehitysaskel
Juho Kuitunen ja Angelica Koskipalo
Juho pelasi nyt toista kautta miesten joukkueen maalivahtina. Torjuntavarmuus oli huippuluokkaa läpi kauden, mihin myös kenttäpelaajat uskalsivat luottaa. Kehitysaskelta siivitti kilpailutilanne joukkueen toisen maalivahdin Jaakko Palvailan kanssa.

Angelica puolestaan hyppäsi uutena naisten rinkiin oltuaan mukana jo edelliskaudella kokeilemassa eräitä kertoja Vanessa-siskon matkassa. Pelipaikaksi valikoitui alkukaudesta puolustajan paikka, millä Angelica sitten kehittyikin hurjasti. Keväällä loukkaantumisten ja työesteiden vuoksi rooli kasvoi ja ratkaisupeleissä Angelica kantoi ns. top4-pakin vastuuta siinä onnistuen.

Vuoden comeback
Vesa Hurri
Petu oli aikanaan miesjoukkueen kantavia voimia ja suoranainen pistelinko. Olkapää reistaili kuitenkin vuosia, kunnes about kolme vuotta sitten pakotti Veskun tauolle. Sen parannuttua meni polvi syksyllä 2010 heti kauden alussa Suomen Cupissa. Nyt paikat oli parsittu kuntoon ja Vesku treenaili joukkueen matkassa silloin tällöin. Loppusyksystä Vesku uskaltaitui lopulta kentälle ja oli loppukauden peleissä ehdottoman tärkeässä roolissa miesten nousun suhteen. Hän toi kaivattuja vaihtoehtoja pallolliseen peliin sekä pakin että hyökkääjän pelipaikalle, ratkaisuvoimaa unohtamatta (5+5=10).