Keski-Suomi sai läpi peräti 2 valtuuston jäsenehdokasta ja 1 varajäsenehdokkaan lauantaina Jyväskylässä järjestetyssä Salibandyliiton Sisä-Suomen alueen aluekokouksessa.

Kaikkiaan Sisä-Suomella on Salibandyliiton valtuustoon 3 jäsenpaikkaa sekä 3 varajäsenpaikkaa. Salibandyn ylin päättävä elin on joka toinen vuosi järjestettävä liittokokous. Kokousten välisenä aikana ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto, jonka alaisuudessa hallitus ja liiton henkilöstä toimivat.

Valtuuston jäsenet valitaan liittokokouksessa alueiden tekemien esitysten pohjalta. Keski-Suomen ehdokkaita jäseniksi ovat uutena Arto Teittinen Happeesta sekä toista kautta aloittava Äänekosken Urheilijoiden Jari Pajari. Varajäsenehdokas on MultiAntsin Markku Lappi.

Keski-Suomen edustus on suurempi kuin jäsenseurojen määrä edellyttäisi. Sisä-Suomen alueella Keski-Suomen osuus 160 jäsenseurasta on 33 seuraa. Näin laskien Keski-Suomelle kuuluisi 1 tai 2 paikkaa tarjolla olleista 6:sta. Kokoustaktinen onnistuminen oli pitkälti Flanelsin ideoiman neuvottelutauon satoa. Valinnat tehtiin ilman äänestystä.

– Näimme erittäin tärkeäksi saada liittovaltuustoon Keski-Suomesta mahdollisimman vankan edustuksen ja siinä myös onnistuttiin. Happeen ja Teittisen myötä mukaan saatiin myös maakunnan järein seura, Flanelsia edustanut Jukka Huikko kertoo.

Sinänsä alueen jäsenseurojen osanotto aluekokoukseen oli heikko. Läsnä oli ainoastaan 8 seuraa. Vaikka järjestämispaikka oli Jyväskylä, niin keskisuomalaisia näistä oli 4. Sisä-Suomen alueen muodostavat Keski-Suomen lisäksi Kanta-Häme ja Pirkanmaa.

Liiton terveisiä

Ennen kokousta pidettiin Sisä-Suomen alueen alueseminaari, jossa kuultiin terveisiä pääkallopaikoilta.

Sisä-Suomen aluevastaava Juhani Leppänen kertoi joukkuemäärän nousun tasaantuneen alueellaan, mutta esim. pohjoisesta ja luoteisesta Keski-Suomesta löytyy vielä isojakin aukkoja.

Keski-Suomessa on kaikkiaan 1100 lisenssipelaajaa 66 joukkueessa ja 33 seurassa. Tuomaritilanne on muuhun alueeseen nähden maakunnassa hyvä, sillä viheltäjiä on peräti 30. Hallitilanne Jyvässeudulla on edelleen kehno, mutta laitamilla parempi. Mm. Joutsan salin valmistuminen talvella 2007 noteerattiin.

Salibandyliiton seurapalvelujohtaja Ismo Haaponiemi, joka on liiton 2. korkein toimihenkilö, toi terveisiä vastuualueeseensa, eli seuratoiminnan kehittämiseen liittyen.

Tilastojen mukaan seurojen määrä vaikuttaisi tasaantuneen koko maassa, vaikka harrastajamäärät kasvavatkin. Haaponiemen näkeekin, että nyt on seurojen sisällöntuotannon ja laadun parantamisen vaihe.

– Mikä on kunkin seuran perustehtävä, hän kysyi viitaten siihen, ettei jokaisen seuran tavoitteena voi olla toimia salibandyn parissa kaikilla tasoilla kerhotoiminnasta huippu-urheiluun.

Haaponiemen kommentit olivat sikäli mielenkiintoisia, että Flanels mainitsi osapuilleen samat asiat jo parin vuoden takaisessa tapaamisessa.

Y-pelaajat puhuttivat

Yli-ikäisten pelaajien käyttö juniorisarjoissa puhutti kokousta pitkään. Liiton kilpailupäällikölle lähti kokouksesta viesti, että järjestelmä kaipaa vielä pohtimista.

Tälle kaudelle ns. tarveharkinta poistui, eli myös kaupunkiseurat voivat saada Y-pelaajia. Näin maalaisseurojen saama ”tasoitus” on kaventunut. Toisaalta maalaisseuroja, joilla on vähän pelaajia, kismittää se että Y-pelaajan asema kieltää pelaamisen seuran aikuisjoukkueissa.

Kokouksessa käytiin keskustelua myös junioripelaajien peluuttamisesta useassa joukkueessa. Suurin osa kokousedustajista oli sillä kannalla, että 2 joukkuetta on ehdoton maksimi. Toisaalta osa oli rajoituksia vastaan ja korosti seurojen ja pelaajien päätösvaltaa asiassa.